Neljännesfinaalien kahdessa ensimmäisessä kotiottelussa on heti nähty, mitä kotijoukkueen ja kotiyleisön vuorovaikutus voi parhaimmillaan olla. Kannattajat ovat olennaisen tärkeä osa paitsi ottelutapahtumaa, myös seuroille tärkeää yhteisöllisyyttä. Näin kannattajien kauden parhaaseen aikaan, playoffseissa ja otteluiden välipäivinä, on hyvä aika kuunnella heidän ajatuksiaan.

Playoffsien keskellä -juttusarjassa haastattelussa on nyt KalPaa niin aurinkoisina kuin synkkinä päivinä jo 1990-luvun alusta tiiviisti seurannut Marjo Nykänen (39). Juankoskelta kotoisin olevan Marjon tie on vienyt Kuopion kautta maailmalle ja tuonut takaisin sekä Kuopioon että KalPan kotiotteluihin.

Kohti playoffseja, osa 1.: haastattelussa Eero Kilpeläinen luettavissa täällä.

Kohti playoffseja, osa 2.: haastattelussa Henri Jauhiainen luettavissa täällä.

Kohti playoffseja, osa 3.: haastattelussa Sami Mutanen luettavissa täällä.

Kohti playoffseja, osa 4.: haastattelussa Joonas Lyytinen luettavissa täällä.

Playoffsien keskellä, osa 5.: haastattelussa Asko ja Antti Lötjönen luettavissa täällä.


KalPa Fan Clubin ja Mustan Verkoston linja-autot ovat tulleet Marjolle tutuiksi. Kaikkiaan paikanpäällä nähtyjä vieraspelejä on kertynyt yli 100.

Kuinka sinusta aikanaan tuli KalPa-kannattaja?
 - En oikeastaan edes tiedä tai muista, mikä kiinnostuksen KalPaa kohtaan herätti. Kotona ei juurikaan pelissä käyntejä harrastettu, vaikka ensimmäinen muistikuvani onkin KalPa-Ilves peli hopeakaudella isän ja veljien kanssa. Muistan, että halli oli täysi ja minut jätettiin seisomaan yksin jonnekin seisomakatsomon reunalle, josta näkisin jäälle. Itse menivät jonnekin ylemmäksi. Siinä sitten yksin ihmettelin, että mitä ihmettä lätkämatsissa tapahtuu. Isä ei kylläkään ole tunnustanut näin tapahtuneen, mutta tällainen mielikuva ensimmäisestä pelistäni minulle on jäänyt.

 - Paremmat muistikuvat on sitten jääneet parilta seuraavalta kaudelta, jolloin kävimme jo useammassa pelissä serkkujeni ja heidän isänsä kanssa. Siitä se nopeasti sydän kilveksi muotoutui ja siitä lähtien on joukkueen rinnalla kuljettu niin hyvät kuin huonotkin ajat.

Kuka tai ketkä ovat kautta aikojen suosikkipelaajiasi?
 - Ensimmäisen suosikkini muistan olleen maalivahti Mika Raution. Hänen fanipaitansa kaudelta 92-93 on myös paitarivistön vanhin paita. Myös Petr Korinek ja Sami Simonen tekivät aikanaan vaikutuksen. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tuossa vaiheessa pelillisiä edesottamuksia, joissa niissäkään ei toki moittimista ollut, enemmän lienee ollut osuutta sillä, että näyttivät kovin miellyttäviltä nuoren tytön silmissä ;)  Myös Tuomas Kiiskinen, Mikko Koskinen, Adam Masuhr ja Kapaset ovat jääneet muita paremmin mieleen.

Entä kuka tai ketkä ovat suosikkipelaajiasi nykyjoukkueesta?
 - En osaa nimetä yhtä ainutta suosikkia. Ehkä kuitenkin tuo joukkueemme kokeneempi kaarti miellyttää otteillaan eniten. Kilpeläinen, Mutanen, Junnila, Keränen, Rissanen. Heitä tulee ehkä eniten seurattua.

Miltä KalPan tämä kausi tähän asti on näyttänyt sinun silmin?
 - Omat odotukset kautta kohtaan olivat melko maltilliset, näin kauniisti sanottuna. Nähtyäni Jukurit-KalPa pelin Liigan avausviikonloppuna Mikkelissä ajattelin, että tästä taitaa tulla pitkä ja pimeä talvi kilpisydämisille. Mutta onneksi peli-ilme kääntyi hyvin nopeasti positiiviseksi ja myös tuloksekkaaksi. Runkosarja kokonaisuudessaan meni reilusti yli omien odotusten. Kevään vähän heikommilla jaksoilla välillä jännitti, että jaksetaanko kautta loppuun asti yhtä hyvin. Onneksi itse joukkueessa on ollut uskoa tekemiseen enemmän kuin välillä epäileväksi äityneessä kannattajassaan ja saadaan nauttia pitkästä keväästä Kuopiossakin.

Millä tavalla olet pystynyt joukkuetta tällä kaudella seuraamaan koti- ja vierasotteluissa?
 - Kotiotteluissa olen ollut mukana muutamaa syksyn ottelua lukuun ottamatta. Kausikortti on ollut siitä lähtien, kun viisi vuotta sitten takaisin Kuopioon kotiuduin. Joskus valitettavasti työ haittaa harrastusta ja työmatkat ovat osuneet pelipäiville. Tällä kaudella vierasotteluista ainut paikan päällä nähty on toistaiseksi tuo syksyn ensimmäinen Jukurit-KalPa. Mutta onhan tässä vielä kevättä aikaa korjata tilannetta…

Paljonko arvioisit kaikkiaan käyneesi vieraspeleissä vuosien saatossa?
 - Kyllä niitä varmaan jonkun verran päälle sadan matsin on. Nuorempana kiersin Mustan Verkoston edeltäjän KalPa Fan Clubin kanssa kaikkialle mihin vaan reissuja tehtiin. Viisi vuotta pääkaupunkiseudulla elellessä kävin pääsääntöisesti vieraspeleissä, kotiottelut jäivät tuolloin vähälle. Helsinki, Espoo, Hämeenlinna, Lahti ja Tamperekin tuli aika monesti kierrettyä niin runkosarjassa kuin playoffseissakin. Kaikkiaan liigahalleista kaikki muut on nähty paitsi Porin Isomäki. Nykyään on jäänyt vähemmälle. Työn puolesta joutuu matkustelemaan niin paljon, että ei aina innostu vapaapäivinä reissuamisesta. Silti joka kerta pelipäivänä, kun tiedän Verkoston reissussa olevan, harmittaa kun ei tullut mukaan lähdettyä.

Kenen pelipaitaa otteluissa tällä hetkellä kannat? Minkä verran pelipaitoja sinulta kaikkiaan löytyy?
 - Kauden mittaan päälle vakiintui 24 Kapanen, mutta viimeisimpiin peleihin on päälle vedetty paitavalikoiman tämän kevään tuorein hankinta, Kilpeläinen. Kyllä siinä näköjään aina niin käy, että kun uuden hankkii, niin sitten sitä uusinta haluaa myös päällään pitää. Kymmenkunta KalPan paitaa löytyy kaikkiaan ja pari Leijonien paitaa siihen päälle.

Kun puhutaan playoffseista, mikä on se paras muistosi?
 - Vanhimpana muistona ehdottomasti liigakarsinta keväältä 1997. Kärpät-KalPa Oulussa, KalPa voitti 2-3 toisessa jatkoerässä ajassa 97.07. Tämä on mielessä pysynyt vuosikaudet. Valitettavan usein vierasreissuilta kotiin tuomisina on ollut tappio ja kotimatka on tuntunut järjettömän pitkältä. Ei tuntunut tuolloin yötä myöten Oulusta kotiuduttaessa. Paria päivää myöhemmin juhlittiin kotimontussa jatkorävoitolla liigapaikan säilymistä.

 - Tuoreempana muistona tietysti Mestis-mestaruuden ratkaissut KalPa-Sport keväällä 2005. Koko finaalisarja ja Sportin täydellinen nollaaminen numeroin 11-0 säilyy sydämessä mukana aina. Kun ääriään myöten täyteen ahdettu monttu räjähtää summerin soidessa ja mestaruusjuhlat voivat alkaa, sitä fiilistä ei KalPalaisena ole liian usein päässyt kokemaan.

- Myös pronssiottelu Espoossa keväällä 2009 oli huikea kokemus. Asuin itse tuolloin vielä Vantaalla ja olin hallilla vastassa Kuopiosta tullutta bussiletkaa. Tuona iltana Barona Areena oli KalPan kotihalli, niin paljon paikalla oli niin Savosta saapuneita kuin meitä etelässä asuvia ”junantuomia”. Ilta ja kausi päättyi upeasti pronssijuhliin useiden satojen savolaisten silmien edessä.

Mikä on sitten se katkerin playoffs-muistosi?
 - Liiga-karsinta Pelicanseja vastaan 1999. Tuo kilpisydämisten musta kevät. Viimeinen ottelu montussa, kun Pelicansien voitto ratkaisi KalPan tippumisen liigasta. Jos on joukkueen matkassa ilonkyyneleitäkin saanut pyyhkiä, niin tuona iltana pelin jälkeen päätykatsomon silloisilla puupenkeillä istuessa valui pettymyksen kyyneleet. Myöhemmin kesällä tapahtunut konkurssi ja sarjatason tippuminen vielä yhdellä alaspäin käänsi puukkoa tuoreessa haavassa vielä lisää.

 - Myöhäisimmistä katkerista muistoista katkerin on tietysti 2012 kevään Blues-puolivälieräsarja. Olin juuri samaan aikaan muuttamassa pääkaupunkiseudulta takaisin koti-Kuopioon ja odotukset olivat runkosarjavoiton jälkeen enemmän kuin korkealla. Matkan piti jatkua päätyyn asti ja saada poika torille juhlimaan. Ja mikä parasta, olisin tätä uunituoreena paluumuuttajana paikan päällä kotimontussa todistamassa. Ei tullut torijuhlia. Ei meijän torille. No, monttuhan siinä torilla taisi vaan silloin ollakin...


Yksi Marjon tähtihetkiä KalPa-kannattajana on SM-liigaan paluu keväällä 2005. Tässä mestaruusjuhlissa Henry´s Pubissa seurana yksi nousijajoukkueen suurista tähdistä, KalPa-legenda Pasi Kuivalainen.

Mitä ajatuksia ottelupari KalPa-Pelicans herätti sinussa ennen sarjaa ja nyt?
 - Pelitavoiltaan kaksi hyvin erilaista joukkuetta. Toisaalta Pelicansien pelityyli on tunnetusti sellainen, että ensimmäiset ajatukset olivat, että toivottavasti meillä miehet kestää, eikä tule turhia loukkaantumisia. Uskoin jo ennen sarjaa, että voittajana tästä välieriin mennään. Veikkasin ennen sarjan alkua, että 4-1 voitoin jatketaan.

- Ottelut ovat olleet tasaisempia kuin kuvittelin. Hyviä, jännittäviä playoffs-matseja kaikki kolme pelattua. Jokainen ottelu olisi voinut kääntyä kummalle tahansa. Joku lauantaina katsomossa totesi, että eikö joskus edes voitaisi olla kahden maalin johdossa, niin ei jännittäisi niin paljoa. Totta tuokin, olisi välillä mukava voittaa selvemmin, mutta kyllähän tässä kevään huipennuksessa kaikkein parasta on se, että pelit ovat tasaisia ja jännitystä riittää läpi pelien. Uskon edelleen, että pelit jatkuu vielä tuleville viikoille.
    
KalPa ei ole helpoimpia seuroja kannattaa, Suomen mestaruuksia ei vielä löydy ja seuran lähtökohdat kausiin ovat ennemmin haastaja kuin suosikki. Mitkä ovat tässä seurassa sinulle ne tärkeimmät asiat?
 - Savo. Kotiseuturakkaus. Maakunnan oma joukkue.

 - Olen useasti itsekin todennut, että ei tämä KalPan kannattaminen ole ihan helpoin harrastus ollut. Enemmän tässä vuosien saatossa on kilpisydäntä kolhittu kuin kiilloteltu. Mutta kun sydän on kilven muotoinen, eikä savolaisuutta saa savolaisesta pois kotikaupunkiakaan vaihtamalla, niin mihin sitä omiensa joukosta lähtisi. Tapparan matseja opiskeluvuosina Tampereella yritin seurailla KalPan pelatessa silloin vielä Mestistä, eikä silloin juuri KalPan pelejä päässyt näkemään, mutta eihän se koskaan oikeasti omalta tuntunut. Onneksi viimeisenä opiskeluvuotena Mansessakin pystyi taas olemaan aidosti oma itsensä ja kannattamaan liiga-KalPaa.

 - Pakko mainita kotiseuturakkauden lisäksi KalPan vahva juniorityö. Meillä on aina uskottu omiin poikiin ja annettu heille näytönpaikkoja edustusjoukkueessa. Moni nuori kaveri on mahdollisuutensa hyödyntänyt ja vuosikausia ollaan saatu nauttia ja seurata niin kotimaassa kuin maailmallakin meiltä lähtöisin olevien pelaajien menestymistä.

Mitkä olisivat näin playoffs-aikaan terveisesi kannattajana muille KalPa-kannattajille?
 - Hallille nyt, eikä sitten kun… Nyt takamukset ylös sohvilta ja monttu täyteen, joukkueemme ansaitsee yleisön tuen! Jokaiseen jäljellä olevaan otteluun. Ensimmäisissä Pelicans-matseissa on tunnelma läpi otteluiden ollut jo upea, mutta me pystymme vieläkin parempaan. Niin jäällä kuin katsomossakin. Tämä on meidän kevät.


Liput keskiviikon 29.3. kotiotteluun täältä. Tietoa kaikista lipunmyyntipisteistä täältä.

OTTELUOHJELMA:
- Ke 22.3. klo 18.30 KalPa - Pelicans 2-1 JE
- Pe 24.3. klo 18.30 Pelicans - KalPa 2-3 JE
- La 25.3. klo 17.00 KalPa - Pelicans 1-2
- Ma 27.3. klo 18.30 Pelicans - KalPa 2-5
- Ke 29.3. klo 18.30 KalPa - Pelicans

- Pe 31.3. klo 18.30 Pelicans - KalPa (tarvittaessa)
- La 1.4. klo 17.00 KalPa - Pelicans (tarvittaessa)