Playoffsien keskellä: Asko ja Antti Lötjönen

Neljännesfinaalien kahdessa ensimmäisessä kotiottelussa on heti nähty, mitä kotijoukkueen ja kotiyleisön vuorovaikutus voi parhaimmillaan olla. Äänekäs yleisö tuo kotijoukkueelle lisää energiaa ja taisteleva kotijoukkue antaa yleisölle hienoja elämyksiä. Parhaimmillaan Kuopiossa istumakatsomotkin ovat muuttuneet seisomakatsomoiksi, viimeksi lauantaina ottelun avausmaalin synnyttyä.

Kohti playoffseja -juttusarja jatkaa nimellä Playoffsien keskellä. Kannattajat ovat seurojen yhteisöllisyyden kannalta tärkeä osa kokonaisuutta, ja tällä kertaa haastattelussa on isä-poika kaksikko. He ovat aikanaan Varkaudesta Kuopioon saapunut Asko Lötjönen (54) ja verenperintönä KalPan mieheksi kasvanut Antti Lötjönen (25).

Kohti playoffseja, osa 1.: haastattelussa Eero Kilpeläinen luettavissa täällä.

Kohti playoffseja, osa 2.: haastattelussa Henri Jauhiainen luettavissa täällä.

Kohti playoffseja, osa 3.: haastattelussa Sami Mutanen luettavissa täällä.

Kohti playoffseja, osa 4.: haastattelussa Joonas Lyytinen luettavissa täällä.



Lötjösten perheestä löytyy jopa parikymmentä KalPan pelipaitaa. Kuvan Jari Järvisen game worn -pelipaita #44-illan legendaottelusta on Askon uusin hankinta.


Kuinka sinusta tuli KalPa-kannattaja?
 - Asko: Kävin KalPan pelissä ensimmäisen kerran 80-luvun alkupuolella kun olin tullut opiskelemaan Kuopioon. Joitakin pelejä tuli käytyä katsomassa ja sitten alettiin käydä enemmän kun kämppäkaveri oli KalPaan pelaamaan tulleen Ruposen Pasin kaveri ja sai lippuja peleihin. Pikkuisen katkera paikkahan se oli alkuun Varkaudesta muuttaneelle kun KalPa oli vienyt Valteilta paikan I divisioonassa, mutta sitten kun Valteista tuli WarKis niin ei ollut vanhoja kaunoja enää.

 - Antti: Junnuna isän kanssa käytiin katsomassa pelejä silloin tällöin. Yläasteiässä aloin käydä peleissä säännöllisemmin ja isän ja veljen kanssa on tullut käytyä peleissä enemmän sieltä lukioiästä lähtien.

Kuka on kautta aikojen suosikkipelaajasi?
 - Asko: Börje (Jari Järvinen). Tykkäsin hänen tavasta pelata, pelasi aina joukkueelle. Olen arvostanut aina puolustavia puolustajia, pidän heitä tärkeämpinä kuin hyökkääviä puolustajia. Toisena tulee mieleen heti Sahlstedtin Kalle. Sen lisäksi, että oli taitava hyökkäämään, asenne puolustamiseen oli uskomattoman kova. Näki vielä tuossa Timosen juhlaottelussa sitä asennetta. Näki, että Kalle ja Lehtisen Jere voisivat pelata edelleen jos haluaisivat. Sitten tietenkin mieleen ovat jääneet nämä ikitaistelijat, Junnila ja vastaavat.

 - Antti: Paikalliset äijät. Tottakai Kapanen, Kiiskinen ja Hartikainen ovat jääneet mieleen. Toivottavasti kaksi jälkimmäistä  vielä pelaisi KalPassa, olisi hienoa nähdä se päivä vielä.

Entä nykyjoukkueesta?
 - Asko: Rissasen Jaakko. Jaakon pelikäsitys on niin uskomattoman hieno. Sen huomasi taas tuossa ensimmäisessä pleijaripelissä, tuli monta kertaa kiekon kanssa pienestä tilasta pois ja heitti kiekon omille lapaan. Ja tottakai Timosen Jussi, luotettava oman pään luuta.

 - Antti: Puolustajista Riikolan Juuso, kokonaisvaltainen pelaaja ja varsinkin ne taklaukset, viihdyttävä ukko seurata. Hyökkäyksestä Rissanen-Keränen duoa seuraa hyvinkin mielellään.

Miltä kausi KalPan osalta on näyttänyt sinun silmin?
 - Asko: Tosi hyvältä alusta lähtien, heti ensimmäisestä pelistä lähtien. On pelattu joukkueena ja se on ollut enemmän kuin osiensa summa. Kaikki eivät ennen kautta joukkueeseen uskoneet kun täällä ei ole maailmanluokan tähtiä, mutta tulokset kertovat muuta. Pientä viilausta on tullut pelitapaan, pyritään enemmän maalin eteen ja oikeasti myös mennään sinne. Pelitapa on ollut sama, toteutus on ollut vähän erilainen.

 - Antti: Onhan kokonaisuus ollut yli kaikkien odotusten, en tiedä joukkueen omia odotuksia, mutta itse ajattelin ennen kauden alkua, että pudotuspelipaikasta taistelu olisi realistinen tavoite, kympin joukkoon. Jos vielä mennään jatkoon nyt pudotuspeleissä, alkaa olla jo melko täydellinen suoritus.

Millä tavalla olet pystynyt seuraamaan tällä kaudella joukkueen koti- ja vierasotteluita?
 - Asko: Vieraspeleissä en ole käynyt pariin vuoteen, teksti-tv:stä on tullut katsottua ne. Kotipeleissä käyn aina kun pääsen, pari kausikorttia löytyy. Tällä kaudella jousiammunnan SM-kisojen saaminen Kuopioon ja niiden järjestelyt veivät useamman kotipelin. Yli puolet olen ehtinyt käydä kotipeleistä kuitenkin katsomassa.

 - Antti: Tällä kaudella olen käynyt katsomassa noin puolenkymmentä kotipeliä, työkiireiden takia vähemmän kuin edellisillä kausilla. Vieraspeleissä en ole tällä kaudella käynyt ainakaan toistaiseksi, niiden seuranta on ollut lähinnä tulosseurantaa ja telkkarista olen seurannut pari peliä.

Oletko käynyt aiempina kausina minkä verran vierasotteluissa paikanpäällä?
 - Asko: Parhaalla kaudella tuli käytyä katsomassa 16 vieraspeliä. Se oli se pronssikausi kun tuli reissattua keväällä monta kertaa Hämeenlinnaan ja Jyväskylään ja lopuksi Espooseen. Yhteensä ehkä 30 vieraspelissä olen käynyt, Mustan Verkoston perhebussissa kun tuli oltua matkanjohtajana, siinä niitä reissuja tuli.

 - Antti: Yhteensä vieraspelimatkoja on vyöllä noin kymmenkunta.

Kun puhutaan playoffseista, mikä on se paras muistosi?
 - Asko: Ehkä se pronssiottelu Espoossa. Hopeakauden aikaan poika oli pieni ja se kausi jäi välistä. Espooseen lähti kuusi vai kuinka monta lie bussia ja ilmatila areenalla oli täysin keltamustien hallussa. Junnila teki vielä voittomaalin, se räjäytti potin. Takaisin tullessa pysähdyttiin Kuortissa ja tavattiin joukkue samalla. Muut fanit ottivat kuvia pelaajien ja mitalin kanssa, se oli heille iso asia. Toisena tulee mieleen kun Raumalla hävittiin seiskapeli ja käytiin jututtamassa pelin jälkeen porukalla pukukopin ovella Virtaa, Saloa ja Laaksoa ja kumppaneita.

 - Antti: Kyllä varmaan paras on se kun kaverin kanssa lähdettiin katsomaan se pronssipeli Espooseen. Mitali ja sen saavuttaminen on jäänyt vahvasti mieleen, vielä kun sen pääsi näkemään paikanpäälle.

Mikä on vastaavasti se katkerin playoffs-muistosi?
 - Asko: Kyllä se ehkä se Bluesille hävitty seiskapeli on. Kaikki oli hanskassa sarjan alkupuolella ja sitten näytti, että eväät oli syöty ennen seiskapeliä. Se peli lähti rullaamaan niin väärään suuntaan kuin peli voi lähteä.

 - Antti: Kyllä se melkein pitää sanoa se 3-0:sta 3-4:ään Bluesia vastaan ottelusarja, se on jäänyt eniten mieleen. Toisena sitten pari vuotta aiemmin välieräsarjan häviäminen HPK:lle, joka pääsi finaaleihin TPS:ää vastaan, se jäi harmittamaan hukattuna mahdollisuutena.


Antille kotiseutuylpeys ja sen edustaminen on tärkeä arvo ja KalPa on se oma seura niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Mitä ajatuksia ottelupari KalPa-Pelicans sinussa herättää?
 - Asko: Sehän on ottelusarja Viipurin läänin mestaruudesta, Viipurin Reipas vastaan Sortavalan Palloseura. Oma suku on lähtöisin Sortavalan "Vuorelasta", Jaakkiman Miinalasta ja KalPan parissa olen tavannut tässä vuosien aikana sukulaisia, joita en tiennyt olevan olemassakaan.

 - Antti: Mielenkiintoinen pari, ennakolta kuin peilin kääntöpuolet. KalPa on vahvasti liikkuva ja taitava, Pelicans on henkäys 90-luvulta, fyysinen joukkue. Kaksi eri tyylistä joukkuetta vastakkain, edellisen vuoden pudotuspelien kalaveloilla höystettynä.

KalPa ei ole helpoimpia seuroja kannattaa, Suomen mestaruuksia ei vielä löydy ja seuran lähtökohdat kausiin ovat ennemmin haastaja kuin suosikki. Mitkä ovat tässä seurassa sinulle ne tärkeimmät asiat?
 - Asko: Jos haluaa kannattaa suosikkina sarjaan lähtevää seuraa, sitten täytyy valita sellainen. Omaa seuraa kannatetaan vaikka lunta tulisi tupaan. 05-06 kaudella tuli jotain 14 peräkkäistä tappiota, kävin kuitenkin peleissä, halusin tuoda rahaa seuralle, motivaationa että seuraavalle kaudelle pystyttäisiin rakentamaan parempi joukkue.

 - Antti: Kotiseutuylpeys ja sen edustaminen. Tosi vahva side Kuopion seutuun, kotiseutu edellä. Se on kaikista tärkeintä, menee kaiken muun ohi.

Minkälaisia muistoja on ensimmäisestä ottelusta johon tulit poikasi / isäsi kanssa?
 - Asko: Se oli Savon Sanomat -turnauksessa, sitä kautta ennen jolloin Ruotsalaisen Reksa pelasi täällä. Antti oli silloin vaahtosammuttimen kokoinen, ensimmäinen erä meni hyvin, toinen erä meni karkkipussilla ja kolmanteen erään lähdettiin kotiin. Reksasta taas jäi mieleen se luistelu, kuinka ihmisen luistelu voi olla niin helpon näköistä? En ole nähnyt kenelläkään muulla niin kevyttä kosketusta jäähän.

 - Antti: Se karkkipussi taisi olla se tärkein asia silloin ihan alussa. Sen jälkeen on oppinut arvostamaan muitakin asioita ottelutapahtumassa.

Mitkä olisivat näin playoffsien aikana terveisesi kannattajana muille KalPa-kannattajille?
 - Asko: Vielä virtaa! Autetaan joukkuetta, tuodaan kaikkiin kotipeleihin sellainen tunnelma kuin oli pleijariavauksessa!

 - Antti: Eiköhän lähdetä tänä keväänä rikkomaan se puolivälierien kirous ja mennään neljän joukkoon, missä meidän paikka selvästi tällä kaudella on. Sinne vaan ja siitä eteenpäin kaikki on mahdollista!


Liput keskiviikon 29.3. neljänteen neljännesfinaaliin täältä!  Tietoa kaikista lipunmyyntipisteistä täällä.


OTTELUOHJELMA:
- Ke 22.3. klo 18.30 KalPa - Pelicans 2-1 JE
- Pe 24.3. klo 18.30 Pelicans - KalPa 2-3 JE
- La 25.3. klo 17.00 KalPa - Pelicans 1-2
- Ma 27.3. klo 18.30 Pelicans - KalPa
- Ke 29.3. klo 18.30 KalPa - Pelicans

- Pe 31.3. klo 18.30 Pelicans - KalPa (tarvittaessa)
- La 1.4. klo 17.00 KalPa - Pelicans (tarvittaessa)