Seuraava kotiottelu
Data Group Areena
ke 29.3.
klo 18.30
KalPa vs. Pelicans
Otteluisäntä: KalPa Pro Shop

KalPan historia

1920-luku:

Sortavalan Palloseura (SPS) on perustettu vuonna 1929. Seura perustettiin nimensä mukaisesti Sortavalassa, Karjalan kuuluessa vielä Suomen tasavallalle. Seuran lajivalikoimaan kuuluivat jääpallo, pesäpallo ja jalkapallo.


1930-luku:

Sortavalan Palloseura jakautui kahdeksi seuraksi, Sortavalan Palloseuraksi (SPS) sekä Sortavalan Palloksi (SP). Lajivalikoima säilyi entisellään määrän ollessa yhä kolme.


1940-luku:

Sortavalan Palloseura muutti jatkosodan myötä Kuopioon vuonna 1945. Vuonna 1946 seura muutti nimekseen paikkakunnan vaihdoksen johdosta Kalevan Pallo (KalPa).

Kalevan Pallo pelasi ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa Kuopiossa vuonna 1947. Ensimmäinen pelipaikkana oli Yhteiskoulun kenttä ja 1950-luvulta lähtien kotikentäksi vakiintui Niiralan Monttu.


1950-luku:

1956 KuPS luopui jääkiekosta ja sarjapaikka Suomensarjaan siirtyi KalPalle. Tällöin KalPasta tuli jääkiekon erikoisseura Kuopiossa. KalPa nousi ensimmäisen kerran maamme pääsarjatasolle eli Mestaruussarjaan vuonna 1957. Ensimmäisellä kaudellaan KalPa ylsi lähes pronssiotteluun. Toinen kausi päättyi putoamiseen Suomensarjaan.


1960-luku:

Keväällä 1961 KalPa nousi uudestaan Mestaruussarjaan. Kausi päättyi kuitenkin putoamiseen seuraavana keväänä Suomensarjaan, missä KalPa pelasi seuraavat viisi kautta. Keväällä 1967 seura putosi Maakuntasarjaan, josta se nousi keväällä 1969 takaisin Suomensarjaan.


1970-luku:

Uusi vuosikymmen alkoi putoamisella Maakuntasarjaan keväällä 1970. Tällä kertaa taival siellä kesti viisi kautta. Keväällä 1975 KalPa nousi takaisin Suomensarjaan, joka tunnettiin nyt nimellä II-divisioona.

Vuosikymmenen kaksi merkittävintä saavutusta liittyivät olosuhteisiin. Vuonna 1974 Kuopioon valmistui tekojäärata ja vuonna 1979 rakentui Kuopioon viimein ensimmäinen jäähalli. Pelipaikka on ollut sama jo 1950-luvulta lähtien, kansan suussa Niiralan Monttu. Ensin samalla paikalla pelattiin kolmella vuosikymmenellä luonnonjäällä, sitten puoli vuosikymmentä tekojäällä ja vuodesta 1979 lähtien jäähallissa.


1980-luku:

Kuopiolaisen jääkiekkoilun ensimmäinen vuosikymmen jäähallissa alkoi II-divisioonassa. Keväällä 1982 KalPa nousi maamme toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, I-divisioonaan.

Kuopiolaisten neljäs kausi I-divisioonassa oli KalPan hallintaa syksystä kevääseen. Kausi päättyi keväällä 1986 KalPan näyttävään paluuseen 24 vuoden tauon jälkeen pääsarjatasolle, joka tunnettiin nyt nimellä SM-liiga.

KalPan ensimmäinen kausi SM-liigassa oli pitkään lennokas, mutta loukkaantumisten myötä joukkue päätyi lopulta karsintasarjaan, jossa sarjapaikka varmistui. Huikean kehityksen vuosikymmen päättyi keväällä 1989 seurahistorian ensimmäisen kerran SM-liigan pudotuspeleissä. Puolivälierissä hallitseva Suomen mestari Tappara oli parempi voitoin 2-0.


1990-luku:

Heti keväällä 1990 KalPa kaatoi puolivälierissä sensaatiomaisesti Helsingin IFK:n suoraan voitoin 2-0. Välierissä hallitseva ja myös tuleva mestari TPS oli vahvempi voitoin 3-0 ja KalPa pääsi tavoittelemaan historiansa ensimmäistä SM-mitalia. Pronssiottelussa Tampereella Tappara oli kuitenkin parempi maalein 5-2 ja se ensimmäinen mitali sai odottaa vielä vuoden verran.

Vuoden kuluttua Kuopiossa oltiin jälleen vahvempia. Runkosarja toi siihen asti parhaan sijoituksen toisella sijallaan ja suoran paikan välieriin. Runkosarjassa keskinäisiä otteluita hallinnut JyP HT lähti toteuttamaan päävalmentajansa Hannu Aravirran medialle kertomaa suunnitelmaa; ensin jyväskyläläiset aikoivat syödä mustan makkaran (Tappara), sitten kalakukon (KalPa) ja herkutella lopuksi vielä hunajalla (TPS). Kalakukko juuttui kuitenkin jyväskyläläisten kurkkuun ja KalPa toi SM-liigan finaalit ensimmäisen kerran Savon sydämeen. Useiden dramaattisten käänteiden johdosta ikimuistoinen finaalisarja päättyi lopulta voitoin 4-1 Turun Palloseuran kolmanteen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen ja KalPan ensimmäinen SM-mitali oli voitettu hopea.

Syksyllä 1991 Kiekkolehti nosti KalPan SM-liigan suurimmaksi mestarisuosikiksi, mutta seuraavan kerran SM-liigan pudotuspeleiä pelattiin Kuopiossa kolmen kauden tauon jälkeen keväällä 1995. Vuosikymmenen kolme viimeistä kevättä KalPa nähtiin SM-liigan karsinnoissa. Pronssiotteluun yltämisellä alkanut seurahistorian värikkäin vuosikymmen päättyi putoamiseen I-divisioonaan.

Kesällä 1999 I-divisioonakauteen valmistautuva KalPan organisaatio haettiin konkurssiin ja seurauksena tästä oli seuran pudottaminen vielä sarjaporrasta alaspäin.


2000-luku:

Uusi vuosituhat alkoi samalla sarjatasolla kuin viimeksi lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Silloinen II-divisioona tunnettiin nyt nimellä Suomi-sarja. Kevään ja syksyn välillä kaksi sarjaporrasta alemmaksi vajonnut edustusjoukkue ei yltänyt ensimmäisellä kaudellaan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla edes pudotuspeleihin. Toinen kausi päättyi keväällä 2001 odotettuun nousuun maamme toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.

Syksyllä 2001 alkanut taival entisessä I-divisioonassa, nykyisessä Mestiksessä, kesti neljä kautta. Keväällä 2002 sarjanousija saavutti heti pronssia, seuraavana keväänä kausi päättyi puolivälieriin. Keväät 2004 sekä 2005 päättyivät kuopiolaisten mestaruusjuhliin. Jälkimmäinen mestaruus tarkoitti samalla KalPan paluuta SM-liigaan kuuden kauden alasarjoissa pelaamisen jälkeen.

Syksyllä 2005 käynnistynyt KalPan uusi tuleminen SM-liigatasolla päättyi kahdella ensimmäisellä kaudella sarjan viimeiselle sijalle. Kaudella 2007-2008 KalPan pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ antoi ensimmäiset merkit paremmasta ja sijoitus parani yhdellä sijalla.

Keväällä 2008 KalPa voitti seurahistoriansa toisen ja A-nuorten ensimmäisen Suomen mestaruuden. Viidettä loppuottelua Kuopion jäähallissa seurasi nuorten otteluksi huikea yleisömäärä, peräti yli 5000 katsojaa.

Keväällä 2008 nähtiin ensimmäiset merkit tulevasta kovasta kiekkohuumasta Savossa. Ensin KalPa ei jäänyt SM-liigassa enää viimeiseksi, sitten A-nuoret toivat Kuopioon Suomen mestaruuden ja lisäksi kevään aikana KalPan SM-liigajoukkue täydentyi usealla kokeneella ja nimekkäällä vahvistuksella, kirkkaimpana nimenä NHL:stä palannut seuran oma kasvatti Sami Kapanen. KalPa yllätti kaikki sijoittumalla runkosarjassa kuudenneksi ja pudotuspeleissä yllätykset jatkuivat kun savolaiset kaatoivat puolivälierissä HPK:n voitoin 4-2 ja etenivät 18 vuoden tauon jälkeen SM-liigan välieriin. JYP oli parempi voitoin 4-1, mutta pronssiottelussa Espoossa KalPa kaatoi satojen ja satojen savolaisten kannustaessa Bluesin 2-1 ja seurahistorian toinen SM-liigan mitali huipensi KalPan sensaatiomaisen paluun Suomi-kiekon terävimpään kärkeen.

Kevään 2009 SM-pronssi ja nimekkäät vahvistukset Ari Ahosen sekä kasvattajaseuraansa palanneiden Tommi Miettisen ja Kalle Kermanin johdolla nostivat odotukset kalakukkokaupungissa korkealle. KalPa pelasikin vahvan kauden, runkosarjan voitto oli mahdollinen vielä päätöskierroksella, sijoituksen sivutessa seuran parasta saavutusta ollen toinen. Puolivälierissä kaatui Tappara voitoin 4-2 ja odotukset kannattajien keskuudessa nousivat entisestään. Välierissä KalPa johti HPK:ta voitoin 2-1, mutta seuraavat kaksi jatkoerään mennyttä ottelua voitti molemmat HPK, joka eteni lopulta finaaleihin voitoin 4-2. Pronssiotteluun Jyväskylään matkusti jälleen satoja keltamustiin sonnustautuneita savolaisia ja kannustus oli erinomaista, mutta mitali jäi kovan taistelun jälkeen kotijoukkueelle maalein 4-0.

 

2010-luku:

Kaudella 2010–2011 KalPa oli uusien haasteiden edessä, sillä edellisten kahden menestyskauden elintärkeä kaiken kokenut kolmikko Sami Kapanen, Kalle Sahlstedt ja Mika Strömberg lopetti uransa. Uudistunut joukkue haki syyskaudella vielä itseään, mutta kesken kauden hankitut vahvistukset toivat kaivatun lisän ja sijoitus runkosarjassa oli lopulta hienosti viides. Puolivälierät Lukkoa vastaan tarjosivat käänteitä runsaasti, KalPan johatessa sarjaa ensin 2-0, sitten Lukon siirtyessä 3-2 johtoon ja KalPan viedessä sarjan vielä seitsemänteen otteluun. Lopulta kausi päättyi Raumalle ja samalla päättyi Pekka Virran menestyksekäs ajanjakso KalPan päävalmentajana, joka palautti KalPan taistelemaan SM-liigan kärkisijoista.


Kaudeksi 2011–2012 KalPa siirtyi päävalmentaja Tuomas Tuokkolan aikakauteen. SM-liigan päävalmentajana debytoinut nuori valmentaja sai seuralta vahvan tuen sillä joukkue sai kovia vahvistuksia Jukka Hentusen ja Matti Kuparisen saapumisen sekä Sami Kapasen paluun myötä. Runkosarja päättyi KalPan historiassa ensimmäisen kerran joukkuekuvaan, runkosarjan voittajalle ojennettavan Harry Lindbladin muistopalkinnon ympärillä. Odotukset Pohjois-Savossa olivat jälleen korkealla ja nousivat entisestään kun joukkue johti puolivälieräsarjaa Bluesia vastaan jo 3-0. Blues nousi kuitenkin ensimmäisenä joukkueena SM-liigan historiassa kolmen voiton takaa ottelusarjan voittoon ja KalPan kausi päättyi raskaaseen pettymykseen.

Kauteen 2012-2013 mahtui paljon. Päävalmentajan vaihto vain kaksi viikkoa ennen sarjan alkua sai suuren huomion, Tuomas Tuokkolan korvasi päävalmentajaksi noussut Jari Laukkanen. NHL:n työsulun johdosta päästiin seuraamaan KalPa-paidassa kahta NHL-pelaajaa, Nashville Predatorsin Craig Smithiä sekä New York Rangersin Derek Stepania. 17-vuotiaan Artturi Lehkosen komea tulokaskausi ja 16-vuotiaan Kasperi Kapasen debytointi loivat uskoa myös kevättä pidemmälle. KalPa taisteli pitkään toisesta peräkkäisestä runkosarjan voitosta ja vielä helmikuun puolivälissä Jokerien vieraana, yli 800 KalPa-kannattajan edessä joukkue olisi palannut voitolla sarjan kärkeen. Vieraissa KalPa oli kova, mutta kotona peli takkusi ja sijoitusta oli lopulta viides. Vastaan puolivälierissä tuli yhteen SM-liigan kautta aikojen kovimpaan hurmokseen yltynyt Ässät ja kausi päättyi voitoin 4-2, porilaisten edetessä aina sensaatiomaiseen mestaruuteen asti.

Kausi 2013-2014 oli KalPalle yhtä musta kuin joukkueen kotipelipaita. Läpi syyskauden joukkue puolusti todella tiiviisti ja mahdollisuudet menestymiseen olivat olemassa, mutta maalinteko oli koko joukkueelta luvattoman heikkoa ja joukkue putosi viimeiseksi. Loppusyksystä joukkue käänsi tiukkoja otteluita voitoksi ja joulutauolle lähdettäessä ero pudotuspeleihin oli enää kuusi pistettä. Joulutauolta alkoi SM-liigahistorian rajuin ja pisin loukkaantumiskierre, vuodenvaihteesta runkosarjan loppuun sairastuvalla oli koko ajan 8-13 pelaajaa. Valmennus- ja seurajohto pitivät päät kylmänä ja joukkuetta ei ryhdytty täyttämään lukuisilla tilapäisillä ulkomaalaispelaajilla vaan nuorille omille pelaajille annettiin todella rohkeasti vastuuta. Sijoitus oli selvällä erolla viimeinen, mutta nuorten ennakkoluuloton ylös nostaminen oli samalla iso sijoitus tulevaisuuteen. Seurajohto päätti, että joukkue tarvitsee uuden suunnan ja runkosarjan lopulla päävalmentaja Jari Laukkasen tilalle tuli Nuorten SM-liigajoukkueen päävalmentaja Anssi Laine ja tämä siirto mahdollisti seuraavan kauden päävalmentajan kartoittamisen aloittamisen. Synkän kauden viimeinen ottelu oli unohtumaton, sillä Sami Kapanen päätti upean pelaajauransa ääriään myöten täyden kotihallin osoittaessa suosiotaan seisaaltaan useita kertoja. Yksi aikakausi savolaisessa huippujääkiekossa päättyi.

Kauden 2014-2015 rakentaminen aloitettiin toimistolla jälleen jo hyvissä ajoin ja vaikeaa kautta seurasi suuria muutoksia. Päävalmentajaksi palasi seuran menestyksekkäin päävalmentaja Pekka Virta. Joukkue räjäytettiin uusiksi, uusia miehiä saapui peräti tusinan verran, nimekkäimpinä paluumuuttajat Mikko Jokela ja Eero Kilpeläinen sekä toissakauden Suomen mestari Sami Mutanen ja tuore pronssimitalisti Janne Keränen. Kesällä saapuivat vielä tuoreet KHL-finalistit, tshekit Michal Birner ja Tomas Kubalik. KalPa osallistui perustajaosakkaana myös ensimmäistä kertaa järjestettyyn Champions Hockey Leagueen. KalPa yllätti kaikki ja nousi yhdessä kaudessa sijalta 14 upeasti kahdeksan sijaa kuudenneksi ja puolivälierissä yksi suurimmista mestarisuosikeista Lukko joutui todella ahtaalle, mutta eteni välieriin viimein kuudennessa ottelussa. KalPa teki yhden SM-liigahistorian komeimmista comebackeista ja vieläpä hyvin nuorella sekä varsin omavaraisella joukkueella, jonka parhaat vuodet ovat vielä tulevaisuudessa. Kanadalainen Andy Chiodo kirjoitti seurahistoriaa ollen vuonna 1947 ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa pelanneen seuran ensimmäinen ulkomaalainen maalivahti, seuran 68:nnella sarjakaudella.

Kauteen 2015-2016 Pekka Virran päävalmentama nuori ja omavarainen joukkue lähtee yhden kauden kokeneempana, rungon jatkaessa erinomaisella prosentilla ja vaihtuvuuden jäädessä vain noin kentälliseen kenttäpelaajia. Edellisellä kaudella joukkueeseen nostettiin jälleen rohkeasti uusia nuoria lupauksia ja sitä edellisellä kaudella debytoineet nuoret nousivat samaan aikaan uudelle tasolle. Lähtökohdat SM-liigakauteen ovat huomattavasti paremmat ja seesteisemmät kuin vuotta aiemmin. Uskottavuus savolaiseen SM-liigajääkiekkoon on palannut.
 

KalPan saavuttamat 16 SM-mitalia:

SM-liiga:
- 1 hopea, kausi 1990-1991
- 1 pronssi, kausi 2008-2009

Naisten SM-sarja:
- 3 pronssia, kaudet 1994-1995, 1995-1996 ja 2016-2017
   
Nuorten SM-liiga:
- 1 mestaruus, kausi 2007-2008
- 1 hopea, kausi 1995-1996
- 2 pronssia, kaudet 1958-1959 ja 2015-2016

B-junioreiden SM-sarja:
- 2 hopeaa, kaudet 1996-1997 ja 2004-2005
- 2 pronssia, kaudet 2002-2003 ja 2013-2014

B2-junioreiden SM-sarja:
- 1 mestaruus, kausi 2015-2016

C-junioreiden SM-sarja:
- 1 mestaruus, kausi 1995-1996
- 1 hopea, kausi 2003-2004


 

KalPan päävalmentajat:

Suomen sarja:
1962-1963 Arvo Pulkkinen
1963-1964 Arvo Pulkkinen
1964-1965 Mauno Repo
1965-1966 Ossi Hyppönen
1966-1967 Juhani Soininen

Maakuntasarja:
1967-1968 Ossi Hyppönen

Suomen sarja:
1968-1969 Erkki Räsänen
1969-1970 Erkki Räsänen

Maakuntasarja:
1970-1971 Kalevi Vainikainen
1971-1972 Kalevi Vainikainen
1972-1973 Kalevi Vainikainen
1973-1974 Kalevi Vainikainen, Unto Nevalainen
 
III-divisioona:
1974-1975 Unto Nevalainen 

II-divisioona:
1975-1976 Unto Nevalainen
1976-1977 Kimmo Forsblom
1977-1978 Ilkka Ikonen
1978-1979 Ilkka Ikonen
1979-1980 Kimmo Forsblom
1980-1981 Reino Ruotsalainen
1981-1982 Reino Ruotsalainen  <- II-divisioonan mestaruus ja nousu I-divisioonaan
 
I-divisioona:
1982-1983 Matti Keinonen
1983-1984 Esko Nokelainen
1984-1985 Esko Nokelainen
1985-1986 Esko Nokelainen  <- I-divisioonan mestaruus ja nousu SM-liigaan
 
SM-liiga:
1986-1987 Esko Nokelainen 
1987-1988 Esko Nokelainen, Juha Junno 
1988-1989 Juha Junno 
1989-1990 Juha Junno 
1990-1991 Juha Junno  <- SM-hopea
1991-1992 Juha Junno 
1992-1993 Juha Junno 
1993-1994 Hannu Kapanen 
1994-1995 Anatoli Bogdanov 
1995-1996 Anatoli Bogdanov, Pekka Hämäläinen 
1996-1997 Pekka Hämäläinen, Markku Keinänen, Jari Härkälä 
1997-1998 Jari Härkälä, Markku Keinänen, Risto Kerminen 
1998-1999 Jan Neliba, Jouni Rinne, Hannu Kapanen 
 
Suomi-sarja:
1999-2000 Esa Torvinen, Jukka Korkiakoski 
2000-2001 Jukka Korkiakoski  <- Suomi-sarjan mestaruus ja nousu Mestikseen
 
Mestis:
2001-2002 Jukka Korkiakoski  <- Mestiksen pronssi
2002-2003 Mika Pieniniemi 
2003-2004 Mika Pieniniemi  <- Mestiksen mestaruus
2004-2005 Mika Pieniniemi  <- Mestiksen mestaruus ja nousu SM-liigaan
 
SM-liiga:
2005-2006 Mika Pieniniemi 
2006-2007 Mika Pieniniemi, Pekka Virta 
2007-2008 Pekka Virta 
2008-2009 Pekka Virta  <- SM-pronssi
2009-2010 Pekka Virta 
2010-2011 Pekka Virta 
2011-2012 Tuomas Tuokkola  <- Runkosarjan voitto
2012-2013 Jari Laukkanen 
2013-2014 Jari Laukkanen, Anssi Laine 
2014-2015 Pekka Virta 
2015-2016 Pekka Virta
2016-2017 Pekka Virta
 

KalPan kapteenit:

II-divisioona:
1981-1982 Pasi Röppänen  <- II-divisioonan mestaruus ja nousu I-divisioonaan
 
I-divisioona:
1982-1983 Esa Välioja
1983-1984 Esa Välioja
1984-1985 Tuomo Jormakka
1985-1986 Tuomo Jormakka  <- I-divisioonan mestaruus ja nousu SM-liigaan
 
SM-liiga:
1986-1987 Tuomo Jormakka
1987-1988 Petteri Lehto
1988-1989 Jari Härkälä
1989-1990 Jari Härkälä
1990-1991 Jari Härkälä, Erik Hämäläinen  <- SM-hopea
1991-1992 Erik Hämäläinen
1992-1993 Antti Tuomenoksa
1993-1994 Arto Sirviö
1994-1995 Arto Sirviö
1995-1996 Pekka Tirkkonen
1996-1997 Mika Laaksonen, Marko Ojanen
1997-1998 Jermu Pisto
1998-1999 Pekka Tirkkonen
 
Suomi-sarja:
1999-2000 Raine Tuononen
2000-2001 Veli-Pekka Pekkarinen  <- Suomi-sarjan mestaruus ja nousu Mestikseen
 
Mestis:
2001-2002 Tatu Miettinen  <- Mestiksen pronssi
2002-2003 Sami Simonen
2003-2004 Aki Korhonen  <- Mestiksen mestaruus
2004-2005 Aki Korhonen  <- Mestiksen mestaruus ja nousu SM-liigaan
 
SM-liiga:
2005-2006 Samuli Suhonen
2006-2007 Martin Sonnenberg
2007-2008 Jarkko Kauvosaari
2008-2009 Sami Kapanen  <- SM-pronssi
2009-2010 Sami Kapanen
2010-2011 Tommi Miettinen
2011-2012 Sami Kapanen  <- Runkosarjan voitto
2012-2013 Sami Kapanen
2013-2014 Jukka Voutilainen, Jussi Timonen
2014-2015 Mikko Jokela
2015-2016 Mikko Jokela
2016-2017 Jussi Timonen

 

Site in English