Lauantain 14.11. KalPa-Blues on seuran 86-vuotisottelu. Paikalle saapuu erittäin hyvällä osanottoprosentilla myös kauden 2004-2005 edustusjoukkue, joka nosti KalPan takaisin SM-liigaan. Joukkue esitellään yleisölle jäällä 1. erätauolla ja joukkue jatkaa iltaa ottelun jälkeen KalPan virallisilla jälkipeleillä ravintola Amarillossa. 

Mestiskauteen 2004-2005 lähdettäessä KalPalla oli jo valmiiksi hallitsevan mestarin paineet. Lisäksi kesällä julkistettu tavoite voittaa Mestis uudestaan ja nousta SM-liigaan, median rakentamat vastakkainasettelut KalPan ja Sportin sekä Mika Pieniniemen ja Juhani Tammisen välille, kauden aloittaminen 13 ottelun voittoputkella, NHL-miesten tuoma suuri hype ja valtava yleisön ja median kiinnostus läpi kauden... Kaikkien näiden asioiden keskellä Pieniniemi onnistui täydellisesti roolittamaan, valmentamaan, valmistamaan ja peluuttamaan joukkueensa, joka kasvoi yhdeksi kaikkien aikojen parhaista joukkueista Mestiksen ja 1 divisioonan pitkässä historiassa.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan. Seuraavassa "Pienarin", "Mikun" ja "Kaamosprinssin" haastattelu, olkaa hyvä.


Runkosarja alkoi ennätyksellisellä 13 ottelun voittoputkella. Oliko se yllätys, että peli alkoi kulkea heti noin vahvasti?
- Joukkueen runko säilyi edelliseltä keväältä hyvin kasassa. Tunsin joukkueen ja joukkue tunsi minut, joten ei se mikään järkyttävän suuri yllätys ollut. Toki muutama täsmähankintakin osui kohdalleen ja joukkue pystyi jatkamaan siitä, mihin edellisenä mestaruuskeväänä jäi.

Joukkueen runko, joka venyi mestaruuteen jo edellisellä kaudella, koostui isoksi osaksi omista kasvateista ja heissä oli myös muutama kokeneempi pelaaja. Minkälainen pohja se oli rakentaa uusi joukkue?
- Uskon, että kaikissa menestyvissä joukkueissa tulee olla hyvä omavaraisuusaste. On aivan eri asia pelata logolle rinnassa, kun olet elänyt ja hengittänyt olemassa olleita tapoja ja perinteitä jo nuoruusvuosinasi. Paitsi omia nuoria, on äärimmäisen iso asia mille tahansa joukkueelle, että seassa on kokeneitakin pelaajia. Meille oli onni, että nuoruutta ja kokemusta löytyi omasta kaupungista. En voisi kuvitella tänä päivänäkään parempaa tilannetta.

Uusien pelaajien joukosta löytyi Mustosen ja Kenigin veljesten kaltaisia nuoria taiteilijapersoonia. Minkälaisia he olivat valmennettavina?
- ”Empun” tunsin jo aiemmilta vuosilta. Tiesin hänen lahjakkuutensa ja toisaalta tuon taiteellisen vaikutelman. Olen iloinen, että hän pelasi hyvät kaudet Liigaa, mutta siitä en kovin iloinen, ettei se tapahtunut KalPassa. Hyvä valmennettava. ”Kaspun” tiesin pelaajana vastustajan joukkueesta. Hänen periksiantamattomuutensa teki vaikutuksen heti. Hyvä luistelija, jota oli ilo valmentaa. Max tuli meille ikään kuin samassa paketissa ”Kaspun” kanssa. Veljeksistä ehkä hiukan hiljaisempi, ajattelija. Loistavalla pelikäsityksellä varustettu pelaaja, jota oli myös ilo valmentaa.

Olivatko kokeneet ja pitkän linjan KalPalaiset Korhonen, Kuivalainen ja Pisto nuoren joukkueen johtajat ja henkinen selkäranka?
- Kuten aiemmin sanoin oli näiden kokeneiden paluumuuttajien panos äärimmäisen suuri. He olivat paitsi loistavia pelaajia myös suuria johtajia joukkueessa. Tässä samassa on muistettava myös nuorempien kuopiolaisten: Suhonen, Ahosilta, Miettinen, Alastalo, Kuronen jne. merkitys joukkueelle ja kuopiolaiselle kiekkoyleisölle.

Minkälainen rooli Hallilla, Kapasella ja Timosella oli pukukopissa ja vaihtopenkillä?
- Esimerkkijohtajia. Aivan upeita ihmisiä, urheilijoita ja jääkiekkoilijoita. He olivat johtajia joka paikassa.


Mestarivalmentaja 2003-2004 ja 2004-2005.

Vain viisi tappiota varsinaisella peliajalla 53 ottelussa. Mitä se vaati valmennukselta ladata noin hyvä joukkue noin monta kertaa onnistuneesti?
- Keskityimme asioihin, joihin voimme vaikuttaa eli omaan tekemiseen. Päivästä toiseen tiesimme, ettei mennyttä voi muuttaa, mutta tulevaan voimme vaikuttaa. Vaatimustaso oli hyvää, pelaajat olivat mielestäni hyvin roolitettuja ja roolityytyväisyys takasi hyvän keskittymisen päivittäiseen työhön. Elimme yhdessä matkaa, joka oli menestys. Menestys ei ollut pelkkä määränpää.

Tuloksellisesti kausi meni kuin elokuvissa. Oliko joukkueella kauden aikana myös vaikeita aikoja vai oliko tämä joukkue jolle ei edes tullut vaikeuksia?
- Varmaan vaikeuksiakin oli, mutta onneksi en muista niitä!

Muistatko sanojasi joukkueelle ennen viimeistä ottelua kun loppuunmyyty kotihalli odotti ja sen viimeisellä erätauolla 2-0 johdossa?
- Pelin alla huomio omaan valmistautumiseen, ensimmäiseen vaihtoon ja sitten katse kohti seuraavaa. Mentiin nauttimaan osaamisestamme, täpötäysi Niiralan monttu, voiko hienompaa paikkaa olla? Viimeisellä erätauolla muistutus siitä, ettei kaveri myy nahkaansa halvalla. Kaksikymmentä kilsaa maaliin: ei koko kakkuna, vaan pieninä paloina, vaihto kerrallaan ja edelleen: NAUTTIMAAN!

Kuinka koit valmentajana joukkueen ympärillä koko kauden pyörineen suuren julkisuuden? Nousutavoite julkistettiin jo kesällä, media rakensi vastakkainasettelua KalPa-Sport ja Pieniniemi-Tamminen, NHL-miehet toivat ison hypen, vierashalleissa yleisöennätyksiä syntyi koko ajan...
- Uskon, että teimme aivan oikein tavoitteen julkitulon kanssa kesällä. Kesäharjoitteluakin ohjasi jo selkeä, iso maali. Henkilökohtaisesti en ollut huolestunut julkisuudesta, jota joukkue sai osakseen. Tiesin, että pelaajamme ymmärsivät, että media tekee työtään ja meidän on tehtävä omamme joka päivä, jotta olisimme tavoitteemme arvoisia. NHL-pelaajat olivat persoonina niin sulautuvia muuhun joukkueeseen, ettei sillä ollut kuin iso, positiivinen merkitys. Paitsi yleisöennätystensä vuoksi, uskon tuon Mestis-kauden jäävän historiaan muidenkin ennätystensä johdosta.

Millä tavalla savolaiset ja joukkue juhlivat kotimestaruutta ja SM-liigaan nousua?
- Ansaitsemallaan tavalla. Tyylillä. #punaistajamakeaa :)

Tukkasi lähti aika nopeasti mestaruuden jälkeen. Minkälainen tarina siinä oli taustalla?
- Lupaus taustalla. Pelin jälkeen näin kapteeni Korhosen kädessä sakset. Mitäs siinä rimpuilemaan?


KalPa on pelannut SM-sarjassa kausilla 1957-1959 ja 1961-1962 sekä SM-liigassa 1986-1999 ja uudestaan vuodesta 2005 lähtien.