Uudet kilpisoturit esittelyssä, osa 7:
Janne Kolehmainen

(Haastattelu tehty 31.5.2012)



Laitahyökkääjä Janne Kolehmainen, 26, liittyi KalPan vahvuuteen 3-vuotisella sopimuksella. Lappeenrannasta kotoisin oleva Kolehmainen on SaiPan kasvatti ja tunnetaan vahvana hyökkääjänä. Edelliset neljä kautta Kolehmainen kiekkoili Hämeenlinnan Pallokerhossa.

1. Millaisin ajatuksin liityit KalPan joukkueeseen? Miten lopulta päädyit seuravalintaasi?
- Hyvät fiilikset minulla on kaikin puolin. Tämä on minulle hyvä haaste ja hieno tilaisuus päästä pelaamaan joukkueessa, jolla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Seuravaihtoehtoja minulla oli sikäli, että kyselyitä tuli jonkin verran myös muista paikoista. Ehdottomasti KalPan pelityyli oli kuitenkin sellainen asia, jolla oli lopulta suuri merkitys valintaani. Katsoin, että täällä olisi parhaat puitteet itselleni päästä kehittämään omaa pelaamistani, koska täällä on kuitenkin selvästi taitavampi joukkue kuin missä olen ikinä aiemmin pelannut. Olenkin todella tyytyväinen siihen, että saatiin tehtyä tänne pitkä sopimus.

2. Miten hyvin olet kotiutunut uuteen kaupunkiin? Millaisena paikkana Kuopiota pidät?
- Ensimmäinen kuukausi meni lähinnä erilaisten virallisten asioiden hoitamisessa ja asunnon etsimisessä, joten paljoa en ole vielä ehtinyt kaupungissa viettää aikaa. Nämä kaikki käytännön järjestelyt kun saadaan lopullisesti kuntoon ja päästään hetki hengähtämään, varmasti tänne kotiutuu nopeasti. Lappeenrannasta tosiaan olen, joten voisi sanoa, että veden ääreltä olen tullut ja veden äärellä sitä ollaan täälläkin. Aiemmin en ole Kuopiossa oikeastaan sen enempiä pyörinyt, vaan visiitit ovat jääneet lähinnä pelireissuihin. Siinä mielessä tämä vaikuttaa kuitenkin oikein mukavalta paikalta, että Kuopio on Hämeenlinnaan verrattuna jonkin verran suurempi kaupunki. Siellä ei ihan kamalasti ollut tekemistä kaukalon ulkopuolella, kun taas täällä tuntuu olevan tarjolla paljon monipuolisempia vaihtoehtoja vapaa-ajan harrastuksiin.

3. Millaiselta KalPan joukkue vaikuttaa? Onko joukkueessa ennalta tuttuja pelaajia?
- Täällä on kiekollisesti taitava ja hyvin luisteleva joukkue, joka uskaltaa pitää kiekkoa ja pelata rohkeasti. Joukkueesta löytyy monipuolisuutta, ja pelipaikoista riittää varmasti kilpailua. Muutamia pelaajia täältä tunsin jo ennalta, esimerkiksi Levokarin Pauli ja Kermanin Kalle tulivat tutuiksi aikanaan Lappeenrannassa ja Kerälän Antin kanssa pelasimme samaan aikaan HPK:ssa. Muita poikia en oikeastaan sen kummemmin tuntenut, mutta enpä minä ole ikinä oikein mikään anteeksipyytelijä ollut, vaan tutustun uusiin tyyppeihin aika helposti. Mukavalta tämä porukka vaikuttaa ehdottomasti.

4. Millaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi tulevalle kaudelle? Mitä lisäarvoa tuot joukkueeseen?
- Totta kai olisi hienoa menestyä ja voittaa täällä mestaruus. Tiedän, miltä tuntuu olla hopealla, joten sen mitalin haluaisin ehdottomasti päästä kirkastamaan. Pistetavoitteita en ole asettanut, mutta pelitaidollisesti pyrin ilman muuta kehittymään täällä mahdollisimman paljon. Sanoisin tuovani joukkueeseen sellaista kovuutta ja äijämäisyyttä, eli ehkä juuri sitä mitä täältä on aiempina vuosina jonkin verran sitten puuttunut. Jokaisen on tietysti itse ensin ansaittava se hyvä pelirooli, mutta uskon minulla olevan kaikki eväät tuon paikan ottamiseen, sillä asenteestani työntekoon homma ei ainakaan ole kiinni. Se, että täällä on moni hyökkääjä minua taitavampi, voi tietyllä tavalla olla minulle jopa eduksi.

5. Miten arvioit omia vahvuuksiasi ja kehityskohteitasi pelaajana?
- Vahvuuteni, tai se tyyli, jolla olen urallani tähän saakka päässyt eteenpäin, on ollut se, että tykkään taklata ja pelata kovaa, joskus jopa vähän sellaista puolisikaa ja sillä tavalla ärsyttää vastustajaa. Alivoimapelissä olen myös saanut aina paljon vastuuta. Ennen kaikkea lähden joka ottelua pelaamaan aina täysillä ilman, että ikinä sortuisin aliarvioimaan vastustajia, ja ehkä juuri siitä taistelutahdosta olen sitten aina saanut kiitosta. Suurimmat puutteeni löytyvät siitä kiekonkäsittelystä, ja sitä osa-aluetta on tarkoitus nyt tulevien vuosien aikana parantaa.

6. Millaiset muistot sinulla on neljästä kaudestasi HPK:n paidassa?
- Hyvät muistot minulle jäi, sillä kokonaisuutena nuo vuodet sujuivat nousujohteisesti. Vastuuni ja arvostukseni nousivat siellä tasaisesti, ja sen lisäksi että pääsin kasvamaan pelaajana, kasvoin jonkin verran varmasti myös ihmisenä sen jälkeen, kun ensimmäistä kertaa muutin kotikaupungista pois. Kausi 2009-10 on totta kai jäänyt mieleen, sillä tuolloin menestyimme joukkueena parhaiten ja saavutimme hopeaa, vaikka meihin ei muualla oikein uskottu. Silloin se finaalitappio tuntui tietysti raskaalta, mutta ajan kuluessa tässä olen kuitenkin ymmärtänyt, miten hyvä suoritus se joukkueeltamme lopulta oli. Sen jälkeisellä kaudella meillä ei ollut enää yhtä hyvää joukkuetta, mutta pääsin kuitenkin pelaamaan hopeakautta suuremmassa roolissa, joten siinä mielessä tuo kausi oli minulle henkilökohtaisella tasolla parempi.

7. Minkä ikäisenä olet aloittanut jääkiekon? Harrastitko nuorena muita urheilulajeja?
- Joukkueessa olen pelannut 4-vuotiaasta saakka, mutta ensimmäiset luistimet minulla on ollut jo alle vuoden ikäisenä. Jääkiekko on suvussamme veressä, sillä isäni pelasi jääkiekkoa nuorena, ja setäni on kiekkoillut ihan liigatasolla. Luistimet jalassa olen siis käytännössä syntynyt, ja pikkupojasta saakka minulla oli ihan selkeä päämäärä, että haluan isona jääkiekkoilijaksi. Muita pallopelejä on tullut pelailtua lähinnä kaveriporukassa muuten vaan, mutta jääkiekko oli alusta pitäen se ainoa laji, jota olen halunnut pelata tosissani.

8. Jos et pelaisi jääkiekkoa, mitä tekisit työksesi?
- Tämä on tietysti sellainen kysymys, johon olisi hyvä olla jokin selkeä vastaus. Jääkiekko on kuitenkin ollut minulle aina niin selkeä juttu, ettei muita asioita ole tullut hirveästi edes mietittyä. Toki minä tiedostan sen, ettei tätä jääkiekkoa enää ihan kovin kauaa ole mahdollisuutta pelata. Veikkaisin, että ehkä kymmenen pelivuotta minulla voi vielä olla jäljellä, joskin huonolla tuurilla peliura voi totta kai päättyä koska tahansa. Sanotaan kuitenkin, että jos minusta ei olisi tullut kiekkoilijaa, niin jollakin tavalla urheilun parissa toimisin. Urheilun hienous on ennen kaikkea siinä, että siihen kuuluu paljon kaikenlaista aktiviteettia. Sen sijaan mihinkään toimistotyöhön en esimerkiksi sopisi kyllä ollenkaan, sillä se olisi minulle ehkä vähän liian yksipuolista.

9. Mikä jääkiekkoilijan ammatissa on mielestäsi hienointa? Entä ikävintä?
- Tähän lajiin kuuluu jo ihan kokonaisuutena niin paljon hyviä juttuja, etten oikein osaa nostaa esille mitään yhtä asiaa ylitse muiden. Tykkään jääkiekosta yleisesti ottaen lajina ja minulla on aina ollut suuri intohimo pelaamiseen ja treenaamiseen. Se, että on harrastuksesta pystynyt tekemään ammatin, on minulle jo itsessään todella merkittävä juttu. Ihan se jokapäiväinen toiminta ja monipuolisuus tässä hommassa sytyttävät, ja totta kai onnistuminen ja menestyminen ovat aina mahtavia tunteita. Lisäksi se yhteisöllisyys oman joukkueen kanssa on hienoa, sillä joukkueen kanssa tulee kuitenkin vietettyä niin paljon aikaa, että se on tavallaan kuin toinen perhe. Se, että jäähallilla voi höpistä poikien kanssa, on hyvää vastapainoa sille arjelle, mitä vietetään kotona. Sitten kun pelaaminen joskus loppuu, on tuo pukukoppielämä varmasti sellainen asia, jota jään kaipaamaan. Ikäviä puolia en oikeastaan edes keksi muuta kuin matkustelun. Etenkin silloin, jos joukkueen pelit menevät huonosti, on reissaaminen välillä kieltämättä aika rankkaa, ja tuolloin se huono mieliala ja turhautuminen saattavat joskus purkautua sitten myös kotioloissa.

10. Mikä on tuloksesi penkkipunnerruksessa? Entä paljonko juokset Cooperin testissä?
- Penkkipunnerruksessa 135 kiloa. Cooperin testiä en ole juossut moneen vuoteen, mutta kyllä minä varmaan vähintään kolme kilometriä pääsisin. Tai kyllä sen verran ainakin olisi pakko mennä!

11. Ketä pelaajaa pidät esikuvanasi?
- Eipä minulle ketään tiettyä pelaajaa tule mieleen, jota olisin jotenkin katsonut ylitse muiden. Hyviä pelaajia on paljon, ja jos nyt joitakin nimiä täytyy tuoda esille, niin esimerkiksi Otakar Janecky SM-liigassa pelanneista ja Eric Lindros NHL:stä olivat aikanaan hienoja pelaajia, joiden pelejä tuli joskus nuorena seurattua vähän enemmän kuin joidenkin muiden. En kuitenkaan pysty nimeämään ketään varsinaista esikuvaa, jonka tekemisiä olisin mitenkään sen tarkemmin seurannut.

12. Millä tavalla vietät yleensä vapaa-aikaasi?
- Perheen kanssa kuluu tietysti jonkin verran aikaa. Meillä on muutaman kuukauden ikäinen vauva ja lisäksi sellainen vähän isompi koira, jonka kanssa uskaltaa lähteä metsällekin. Kesäisin etenkin veneily ja kalastus ovat olleet minulle aina tärkeitä harrastuksia, ja olen muutenkin aina tykännyt olla ja rentoutua luonnon lähellä. Välillä on ihan kiva päästä poikien kanssa metsään vähän purkamaan höyryjä ulos ja välillä saatan käydä pelaamassa vaikka golfia tai lähteä kavereiden kanssa kaupungille. Se on hyvä, että on paljon tekemistä, mutta välillä tekee hyvää olla ihan vaan omissa oloissani.

13. Miten kuvailet itseäsi kaukalon ulkopuolella?
- Sanoisin olevani sellainen rento ja leppoisa kaveri, enkä ihan hirveästi jaksa stressata asioista. Olen oikeastaan aina uskonut siihen, että asiat kyllä järjestyvät aina jotenkin omalla painollaan ilman, että kaikesta täytyy murehtia ja vaivata päätään etukäteen. En yleensä osaa suunnitella tekemisiäni ihan kovin pitkälle, vaan tykkään mieluummin elää niin sanotusti päivä kerrallaan ja katsoa rauhassa mitä eteen tulee.

14. Jos saisit muuttaa SM-liigassa yhden säännön tai käytännön, mikä se olisi?
- Vaihtaisin otteluohjelmassa sen, että peräkkäisinä päivinä pelattavat pelit otettaisiin pois.

15. Millainen paikka Niiralan Monttu on vastustajan näkökulmasta pelata?
- Näiden vuosien aikana, kun olen itse liigaa pelannut, on hallissa ollut mielestäni aina hyvä tunnelma. Kuopiossa on meneillään kova kiekkobuumi, sillä joukkue on jo monena vuonna peräkkäin ollut runkosarjassa kuuden parhaan joukossa. Kyllä tämä näkyy varmasti siinä, että yleisössäkin uskotaan siihen menestykseen. Yleisö on täällä aina kannustanut omiaan äänekkäästi, ja sanotaan niin, ettei tämä ole ollut vastustajan kannalta mikään kovin helppo vieraskaukalo tulla pelaamaan.

16. Millaisia terveisiä lähettäisit KalPan kannattajille?
- Toivottavasti sama hyvä meininki jatkuu ensi kaudella niin kentällä kuin siellä katsomossakin! Kyllä se on totta kai joukkueelle todella tärkeää, että yleisö jaksaa kannustaa. Jokainen pelaaja saa siitä varmasti vielä lisää virtaa ja tsemppiä omaan tekemiseensä.