Uudet kilpisoturit esittelyssä, osa 5: Antti Halonen

Uudet kilpisoturit esittelyssä, osa 5:
Antti Halonen

(Haastattelu tehty 30.5.2012)



Puolustaja Antti Halonen, 30, vahvistaa KalPan joukkuetta seuraavat kolme kautta. Kajaanista kotoisin oleva Halonen on Hokin kasvatti, jolla on SM-liigasta aiempaa kokemusta TPS:n paidassa (2008-10).  Turussa Halonen pääsi juhlimaan Suomen mestaruutta keväällä 2010. Vahvana peruspuolustajana tunnettu Halonen pelasi edelliset kaksi vuotta Ruotsin Elitserienissä Timrån joukkueessa.

1. Millaisin ajatuksin saavuit Kuopioon? Miten päädyit seuravalinnassasi juuri KalPaan?
- Todella hyvillä mielin täällä ollaan. Yhden vuoden (2001-02) oikeastaan aikanaan pelasinkin KalPassa, vaikkakin olin vielä juniori-ikäinen ja KalPa pelasi vielä Mestiksessä. Kaupunki on siinä mielessä tuttu, mutta onhan Kuopio kymmenessä vuodessa toki kasvanut ja muuttunut jonkin verran.

2. Miten hyvin olet sopeutunut uuteen joukkueeseen? Tunsitko joitakin pelaajia ennalta?
- Erittäin hyvähenkinen porukka meillä täällä on. Joukkue on täynnä mukavia kavereita ja hyvin olen sopeutunut. Muutama pelaaja oli minulle jo ennalta tuttu. Kalle Kerman ja Jussi Timosen itse asiassa pelasivat kanssani samaan aikaan täällä KalPassa tuolloin kymmenen vuotta sitten, ja Jyri Junnila tuli tutuksi pelatessamme Kajaanin Hokissa.

3. Millaisia henkilökohtaisia tavoitteita olet asettanut tulevalle kaudelle?
- Haluan tehdä ihan älyttömän paljon maaleja! Ei, vaan pyrin hyvällä peruspuolustuspelillä auttamaan joukkuetta ja totta kai olisi hienoa menestyä ja voittaa joukkueena mestaruus. Jos nyt edes sen yhden maalin saisin tehtyä, se olisi ihan kiva juttu myös.

4. Miten kuvailet KalPan joukkuetta? Mitä lisäarvoa itse tuot joukkueeseen?
- Luonnehtisin tämän olevan vahva, monipuolinen ja nälkäinen joukkue. Itse pyrin tuomaan joukkueeseen kovuutta, taistelutahtoa ja sellaista periksi antamattomuutta illasta toiseen. Laitan itseni joka ottelussa likoon.

5. Minkä arvioit olevan suurin heikkoutesi pelaajana?
- No olisihan se tietysti hienoa, jos minulla olisi pehmeämmät kädet ja nopeampi luistelutaito.

6. Minkä ikäisenä aloitit jääkiekon? Oliko ammattilaisura haaveenasi alusta saakka?
- Aloitin siinä suunnilleen 7-vuotiaana eli samaan aikaan kun menin kouluun. Ei sitä ammattilaisuraa vielä nuorena oikeastaan tullut ajateltua sen kummemmin. Joskus 16-vuotiaana, kun pääsin nuorten maajoukkueen mukaan, aloin vasta miettiä, josko tätä joskus voisi oikeasti päästä työkseen pelaamaan, jos vain tekisin nöyrästi hommia sen eteen. Siihen saakka olin asunut Kajaanissa, kunnes lähdin Lukon A-junioreihin pelaamaan. Viisi vuotta olin Mestiksessä ennen kuin sitten avautui paikka SM-liigasta TPS:stä.

7. Mikä on ollut urasi mieleenpainuvin kausi?
- Kyllä se mestaruuden voittaminen kaudella 2009-10 on jäänyt mieleeni. Sain pelata hyvässä joukkueessa, ja olihan se todella uskomaton fiilis nähdä, miten sekaisin tuolloin saimme koko Turun. Ehdottomasti haluaisin mestaruuden voittaa urani aikana vielä uudestaan. Tuo kausi oli minulle lisäksi henkilökohtaisella tasolla todella onnistunut ja poiki minulle mahdollisuuden lähteä Ruotsiin pelaamaan.

8. Millaiset muistot sinulle jäi kahdesta edelliskaudesta Timråssa?
- Hyvä kokemus se oli kaikin puolin päästä pelaamaan pari vuotta ulkomailla ja näkemään vähän muuta kuin tätä kotimaista kulttuuria. Timrå oli todella pieni paikka, ainoastaan 18 000 asukasta, mutta kyllä minä siellä viihdyin ja joukkueessa oli muitakin suomalaisia. Joukkueena emme kuitenkaan menestyneet niin hyvin kuin olisimme toivoneet. Jälkimmäinen kausi etenkin oli aika vaikea ja jouduimme lopulta liigakarsintoihin, mikä oli aika raskasta.

9. Millaisia eroja Suomen ja Ruotsin kiekkokulttuureissa mielestäsi on?
- On niissä mielestäni aika suurikin ero. Ruotsissa kulttuuri on jotenkin paljon fanaattisempaa ja peleissä on yleisesti ottaen todella hyvä tunnelma. Kaduilla pelaajat saavat kävellä rauhassa, mutta peleissä ihmiset siellä yleisössä uskaltavat eläytyä selvästi enemmän. Jopa monet virkamiehet pystyvät Ruotsissa pelien ajaksi unohtamaan omat pukunsa ja tärkeytensä, ja vetävät suosikkijoukkueensa pelipaidan ylleen ja kannustavat. Suomessa puolestaan pidetään usein joko hulluna tai tyhmänä, jos yhtä avoimesti näyttää tunteensa.

10. Mikä on jääkiekkoilijan ammatissa suurin haaste?
- Varjopuolena voisin mainita sen, että tämä on tietysti julkinen ammatti. Se fakta täytyy vain kestää. Silloin jos peli ei kulje, niin kaikista niistä negatiivisista asioista media kyllä kirjoittaa joka paikassa. Harvassa muussa työpaikassa kenenkään tekemisiä analysoidaan yhtä tarkasti missään lehdissä tai internetissä. Itse en mitään keskustelupalstoja sentään lue, mutta sanomalehtien urheilusivut tulee lukaistua käytännössä päivittäin läpi, ja siinä samalla sitten näkee totta kai myös omaan joukkueeseen liittyviä juttuja. Hakemalla hakien en mitään kirjoituksia kuitenkaan etsi.

11. Mitä tekisit työksesi, jos et pelaisi jääkiekkoa?
- Tämä on sellainen asia, jota tietysti joutuu monesti miettimään ja johon varmaan pitäisi olla jokin vastaus. En osaa äkkiseltään kuitenkaan nyt sanoa, mutta varmaankin jollain tavalla urheiluun liittyvää hommaa nuorten parissa voisin tehdä.

12. Miten pitkään haluaisit vielä pelata? Onko sinulla uran jälkeisiä suunnitelmia vielä?
- Kolmen vuoden sopimus on nyt KalPaan, joten ainakin nyt sen verran olisi tarkoitus pelata. Sitten katsotaan tilannetta taas rauhassa uudestaan, että missä kunnossa sitä ollaan ja riittääkö jollakin seuralla kiinnostusta. Vielä en ole kovin paljoa oikein miettinyt tuota uran jälkeistä aikaa, mutta uskon siihen, että asioilla on aina taipumus järjestyä johonkin suuntaan, joten enköhän minä jotakin keksi.

13. Miten kuvailisit itseäsi ihmisenä kolmella sanalla?
- Olen varmaankin aika puhelias, ja yleisesti ottaen sellainen positiivinen ja iloinen tyyppi.

14. Mikä on lempiruokasi?
- Lasagne on aika hyvää.

15. Montako leukaa vedät?
- Siinä on oikeastaan eroa, kummin päin niitä leukoja vetää. Ennätykseni on kuitenkin 16.

16. Missä on mielestäsi Suomen paras vierashalli? Entä ikävin?
- Pohjoisen miehenä sanoisin tähän, että Ouluun on aina ollut kiva mennä pelaamaan, koska siellä on äänekäs yleisö ja hyvä tunnelma. Ikävin on puolestaan aina ollut Pori. Siellä on paitsi hyvin vanhanaikainen se halli, niin myös kaikki ne ihmiset ovat jotenkin niin porilaisia, ettei vastustajien ole koskaan mieluisaa pelata siellä!

17. Jos saisit esittää yhden toivomuksen SM-liigan tuomareille, mikä se olisi?
- Toivoisin tuomaritoimintaan lisää selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Ei ole hyvä asia, jos tuomarilinja muuttuu illasta toiseen ja välillä jopa ottelun välillä. Liigassa on parikymmentä tuomaria, ja jokaisella tuntuu olevan vähän oma juttunsa. Pelaajille olisi eduksi tietää, mitä kentällä saa tehdä. Olipa se syksyllä sovittu yhteinen linja sitten millainen tahansa, toivoisin että siinä yhdessä tietyssä linjassa myös pysyttäisiin.

18. Millaisia terveisiä lähetät KalPan kannattajille?
- Toivottavasti saadaan hallille mahdollisimman paljon yleisöä ja kannustusta. Lähdetään kaikki yhdessä tavoittelemaan sitä mestaruutta!